Vesilailla säännellään vesitaloushankkeiden lupa-asioita. Niitä ovat esimerkiksi laiturin, sillan, padon, vesijohdon ja kaapelin rakentaminen vesistöön, ruoppaus, vesivoiman hyödyntäminen, kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet, puutavaran uitto, ojitus, vesistön säännöstely sekä veden ottaminen.
Vesistön pilaamisasiat käsitellään ympäristönsuojelulain nojalla.
Tarvitaanko vesilupa?
Vesistöä ja pohjavesioloja muuttaville hankkeille tarvitaan usein vesilain mukainen lupa.
Vesilaki on vesien käyttöä koskeva laki. Vesien käyttö tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, joka kohdistuu vesialueisiin ja pohjavesiin. Ympäristönsuojelulailla säännellään ympäristön pilaantumista aiheuttavaa toimintaa. Ympäristönsuojelulaki on pilaantumisen torjunnan yleislaki, joka sisältää säännökset maaperän, ilman ja vesien suojelusta. Jos tarvitaan lupa molempien lakien perusteella, riittää yksi hakemus ja hankkeelle annetaan yksi lupa.
Vesilain mukaisen luvan (vesiluvan) tarve riippuu siitä, loukkaako vesistössä, pohjavedessä tai vesiympäristössä tapahtuva muutos yleistä tai yksityistä etua. Vesilaissa on lisäksi lueteltu hankkeet, joihin lupa on aina haettava, esim. ruoppaukseen, kun ruoppausmassan määrä ylittää 500 m3, vedenottoon vesilaitoksen tarpeisiin, pohjaveden ottamiseen, kun veden määrä ylittää 250 m3/vrk, sillan rakentamiseen väylän yli tai vesi- ym. johdon rakentamiseen väylän ali.
Jos on epäselvyyttä siitä tarvitaanko lupa, on suositeltavaa ottaa yhteys elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Heiltä saa tietoa luvan tarpeesta ja hakumenettelystä.
Myös kesämökkiläinen tarvitsee lupia
Luvantarve ei koske vain suuria toimenpiteitä. Monet koti- tai mökkirannan pieniltäkin vaikuttavat hankkeet voivat vaatia vesilain mukaisen luvan tai niistä tulee tehdä ilmoitus.
Vesilakia valvovia viranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Valvova viranomainen antaa pyydettäessä lausunnon vesilain mukaisen luvan tarpeesta.
Tietoa kansalaiselle tärkeistä vesiluvista kuten ruoppaus, ojittaminen, laituri, lämpökaivojen sijoittaminen, johtojen sijoittaminen vesistöön, vedenotto ja silta.
Tietoa vesilaista
Ympäristöministeriön raportteja sarjan julkaisussa Uudistunut vesilaki 2011 on tietoa mm. veden ottamiseen, ojitukseen, keskivedenkorkeuden pysyvään muuttamiseen, säännöstelyyn, vesivoiman hyödyntämiseen, puutavaran uittoon, kulkuväyliin ja muihin liikennealueisiin liittyvistä kysymyksistä.
Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti oppaaksi vesilakia soveltaville viranomaisille eli aluehallintovirastoille (AVI), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY-keskukset) ja kunnille niiden perehtyessä uuden lain sääntelyyn. Julkaisusta voi olla hyötyä myös muille, jotka ovat tekemisissä vesilain kanssa vesitaloushankkeiden toteuttajina tai muutoin.